- Mitas ne tytot taalla nauraa? Kaytavalle siita ja sassiin! Kahvia kaikille ja akkia.

Katsomme toisiamme ja nauramme viela enemman. On pakko kumartua nojaamaan keittion etuseinaan, mahaan sattuu niin. Vasyttaa aikainen aamu ja hysteriaan on helppo sortua.

- Emma voi... Ihan kauheeta.. Ma oikeesti kuolen nauruun.. Sa et voi olla tosissas..

- Hei nyt riittaa typeryydet. Voitte kikatella ihan rauhassa kotona. Nyt toimintaa. Anna se kannu tanne ja tasta taytat taman tilalle ja tulet peraan. Ei tanne naureskelemaan ole tultu. Tuolla on 200 ihmista torttu ja tyhja kuppi edessa, kahvia vailla. Sapinaa tytot!

Purseri nappaa kannun kadestani ja lataa tyhjan tyopoydalle. En ehdi sanoa mitaan kun han on jo kannun kanssa kaytavalla. Katsomme Sirpan kanssa toisiamme ja ratkeamme taas nauruun. Entista hysteerisemmin. .

- Mita me tehdaan? Se otti SEN! Meinaatsa menna peraan?

 

Myohemmin joku kysyi miksi purseri kavi niin kuumana turistipuolen palvelun kanssa. Ja mita siella oikein tapahtui kesken kiireisinta tarjoilua. Oliko jotain erityista?

- No tavallaan. Ma aivastin. Sinne kannuun. Siis en tahallaan mutta kun taytin sita kannua ma aivastin. Ja multa lensi kauhea kontti nenasta sinne kannuun. Sinne kahvin sekaan. Kellu siella. Sita me naurettiin.

- No kai te heititte sen kahvin pois ja pesitte kannun?

- Ei me ehditty kun me vasta naurettiin sita klimppia kun se yks tuli meuhkaamaan ja nappas sen kannun ja lahti.

- Siis mita?

 

- No just sita.