Herasin sina aamuna pimeassa ja liian kylmassa hotellihuoneessa. Oli vaikea sanoa paljonko kello oli. Hotellihuoneissa usein on.  Paata sarki tuhottomasti ja kieli oli liimaantunut kitalakeen. –Voi helvetin helvetti, ajattelin. Miten sita taas on tallanen olo.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nousin istumaan ja samalla kuulin kuinka joku veti vessanponton. Tosi lahella, ihankuin samassa huoneessa. Kylpyhuoneen ovi kavi ja samalla kun katseeni osui lattialla lojuviin shortseihin ja T-paitaan muistin. Pitka ilta ja liian monta baaria. Kannisia valahdyksia pimeasta hiekkarannasta ja ihoon liimaantuvista vaatteista.

 

Se kaveli sangyn luokse ja valmistautui ihan pokkana nousemaan viereeni.

 

-         No et saatana tanne tunge!

-         Miks ihmeessa en. Siinahan ma nukuinkin. Mita sa keuhkoot?

-         Joo se oli eilen. Nyt on tanaan. Alat luikkia omaan huoneesees nyt heti. Ja katokkin ettei kukaan nae sua. Ma en kesta jos joku kay jauhamaan jotain.

-         No  just joo. Eilinen keikkarointi koko miehiston <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />edessa ei  varmaan jattanyt ketaan arvuuttelemaan. Nytko silla sit on yhtakkia jotain valia?

-         Joo on. Lahet nyt vaan vetaa.

 

Se eparoi ja katselee ymparilleen. Kohauttaa sitten olkapaitaan ja vetaa shortsit jalkaansa. Ovella kaantyy viela katsomaan minua muttei sano mitaan. Tuijotan seinaa.

 

-         Pantiiksme? Se kysyy lahtiessaan.

 

Voi jumalauta! Munko se pitais tietaa?