Tapailin jonkin aikaa yhta matkustajaani.
En tosin tavatessamme tiennyt etta han oli ollut kyydissani. Se tuli ilmi vasta myohemmin. Me tapasimme ravintolassa. Sellaisessa jossa lentava henkilokunta usein vapaa-ajallaan tapaa. En tieda tiesiko mies tata. Luultavasti tiesi.
Tapailimme muutaman kuukauden. Suhteemme perustui pitkalti seksille. Mutta oli siina muutakin. Han oli erittain kohtelias ja hyvakaytoksinen. Lammin ja huomioonottava. Seka vapaa. Ihmettelin sita, silla mies oli komea, varakas ja huumorintajuinen. Jo mainitsemieni ominaisuuksien lisaksi.
Myohemmin ymmarsin vahan enemman. Mies oli erittain innostunut ammatistani. Halusi usein seksia kun tulin toista, virkapuku yha yllani. Rakasti nostaa helmaani takaapain ja ottaa minut. Riisua pukuni. Nuuskia sita. Silittaa sen kangasta ja minua sen alla. Hanesta mikaan ei ollut seksikkaampaa kuin nahda minun istuvan uniformussani, paljastaen vilauksen saariani verhoavia sukkanauhoja. Mies ei saanut katsettaan niista.
Ajan myota seksi ilman virkapukua ei enaa tullut kysymykseenkaan. Mukavan illan paatteksi jouduin pukeutumaan tyoasuuni miehen mieliksi. Joskus pelkat mustat nahkahansikkaani kelpasivat. Rakastelimme ne kadessani usein. Kerran yllatin miehen masturboimasta niihin.
Se oli jo lopun alkua.
Aloin ottamaan etaisyytta. En vastannut puheluihin ja palautin pienia lahjoja joita mies toimitti hotellihuoneisiini. Peruin tapaamisia tai halusin tavata ystaviemme kanssa. Yhteisilla illallisilla. Pidin yha miehesta kovasti, hanen seuransa oli loistavaa. Seksi vain oli tullut minulle ongelmaksi.
Mies aisti taman ja kavi epatoivoiseksi. Ilmestyi lennoilleni. Vaani ja maanitteli. Kosi.
Lopetin suhteen taysin. Julmasti ja kylmasti.
Hankin lahestymiskiellon.
